MONITASOINEN SUOJAAMINEN – POIKKEAMIEN HAVAINNOINTIKYKY JA TOIPUMINEN

Tietoturvan hallintajärjestelmän näkökulmasta poikkeamat ovat tilanteita, joissa:

• organisaatioon kohdistuviin tietoturvavaatimuksiin ei löydy vastinetta hallintajärjestelmästä
• hallintajärjestelmässä määritellyt menettelyt, tehtävät tai ohjeistukset eivät toteudu organisaation arjen toiminnassa

Systemaattisessa tietoturvatyössä kaikki havaitut poikkeamat on dokumentoitava. Poikkeaman käsittelemiseksi organisaation on määritettävä ja toteutettava parannukset, joilla poikkeama korjataan.

Organisaatio on määritellyt prosessin ja siihen osallistuvan tiimin, jonka avulla tietoturvahäiriöihin reagoidaan pikaisesti ja sopivat jatkotoimet päätetään johdonmukaisesti.

Ensimmäisen tason reagointiprosessissa vähintään:

• pyritään tehokkaasti vahvistamaan todettu häiriö
• päätetään tarpeesta välittömään reagointiin

Verkon käytöstä syntyy asianmukaista lokia, jotta mahdollistetaan tietoturvallisuuden kannalta olennaisten toimenpiteiden havaitseminen.

Verkkoliikenteen normaali tila (liikennemäärät, protokollat ja yhteydet) on tiedossa. Poikkeamien havaitsemiseksi on olemassa menettely, jolla verkkoliikenteen normaaliin tilaan nähden eroavat tapahtumat (esimerkiksi poikkeavat yhteydet tai niiden yritykset) pyritään havaitsemaan.

Organisaation on kuvattava verkon ja tietojärjestelmien käytön normaalitila, jota käytetään lähtökohtana poikkeavuuksien tunnistamisessa. 

Normaalitilaa määritettäessä on otettava huomioon seuraavat asiat:

• tietojärjestelmien käytön valvonta sekä normaali- että ruuhka-aikoina
• tavalliset käyttöajat, käyttöpaikat sekä käyttötiheys kunkin käyttäjän ja käyttäjäryhmän osalta

Valvontajärjestelmät on konfiguroitava normaalitilaa vasten, jotta voidaan tunnistaa poikkeava käyttäytyminen, kuten:

• järjestelmien tai prosessien suunnittelematon lopettaminen
• haittaohjelmiin tai haitallisiin IP-osoitteisiin tai verkkotunnuksiin liittyvä liikenne
• tunnetut hyökkäysominaisuudet (esim. palvelunesto tai buffer overflow)
• epätavallinen järjestelmäkäyttö (esim. näppäinpainallusten lokitus)
• pullonkaulat ja ylikuormitukset (esim. verkon jonot, latenssitasot)
• luvaton pääsy (todellinen tai yritys) järjestelmiin tai tietoihin
• tietojärjestelmien ja verkkojen luvaton skannaus
• onnistuneet ja epäonnistuneet yritykset käyttää suojattuja resursseja (esim. DNS-palvelimia, verkkoportaaleja ja tiedostojärjestelmiä)
• epätavallinen käyttäjien ja järjestelmän käyttäytyminen

• On olemassa menettely, jolla kerätyistä tallenteista ja tilannetiedosta (esimerkiksi muutokset lokikertymissä) pyritään havaitsemaan poikkeamia (erityisesti tietojärjestelmän luvaton käyttöyritys on kyettävä havaitsemaan).
• On olemassa menettely, jolla tietojenkäsittely-ympäristön kohteista (hosts, esimerkiksi työasemat ja palvelimet) voidaan havainnoida poikkeamia.
• On olemassa menettely havaituista poikkeamista toipumiseen.

Organisaation on luotava häiriöön vastaamissuunnitelma kriittisiin tietojärjestelmiin tapahtuvia tietoturvahäiriöitä varten. Vastaamissuunnitelmia tulee myös testata tarvittavien organisaation elementtien toimesta. Suunnitelmassa tulisi ottaa huomioon ainakin:

• Tietojärjestelmän toiminnan tarkoitus ja sen katkeamista varten tarvittavat varautumistoimet
• Palautussuunnitelmat, tavoitteet ja palautuskohteiden priorisointijärjestys
• Vastaussuunnitelmien toteuttamisen roolitus ja rooleihin määrättyjen henkilöiden yhteystiedot
• Normaalin toiminnan jatkuminen tietojärjestelmien tilasta riippumatta.
• Vastaussuunnitelmien jakelu, hyväksyminen ja tarkastaminen

Lisäksi suunnitelman tulisi ainakin:

• Luoda etenemissuunnitelma häiriöiden hallintakyvyn kehittämistä varten
• Kuvata häiriönhallintakyvyn rakenne ja organisaatio
• Antaa mittarit häiriönhallintakyvyn mittaamiseksi

Organisaation tietojärjestelmiä ja verkkoa on valvottava poikkeavan käytön havaitsemiksi. Kun poikkeavaa käyttöä havaitaan, organisaation on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin arvioidakseen tietoturvahäiriön mahdollisuuden.

Valvonnassa tulisi hyödyntää työkaluja, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen tai säännöllisen valvonnan organisaation tarvetason huomioiden. Valvontakäytännöillä tulisi pystyä hallitsemaan suuria määriä dataa, mukautumaan muuttuvaan uhkaympäristöön sekä lähettää tarvittaessa hälytyksiä välittömästi.

Seuraavien lähteiden sisällyttämistä valvontajärjestelmään on harkittava:

• lähtevä ja saapuva verkko- ja tietojärjestelmäliikenne
• pääsy kriittisiin tietojärjestelmiin, palvelimiin, verkkolaitteisiin ja itse valvontajärjestelmään
• kriittiset järjestelmä- ja verkkomääritystiedostot
• lokit suojaustyökaluista (esim. virustorjunta, IDS, IPS, verkkosuodattimet, palomuurit)
• verkon ja tietojärjestelmien käyttöön liittyvät tapahtumalokit
• suoritettavan koodin tarkistukset
• resurssien käyttö (esim. CPU, kiintolevyt, muisti, kaistanleveys) ja niiden suorituskyky

Organisaation on myös luotava toimintatavat "false positive" tulosten tunnistamiseksi ja korjaamiseksi, mukaan lukien valvontaohjelmiston virittäminen tarkempaa poikkeavuuksien tunnistamista varten.