Ohjelmistoa luotaessa on tärkeää noudattaa suojatun koodauksen periaatteita, se auttaa varmistamaan, että ohjelmisto on kirjoitettu turvallisella tavalla. Tämä vähentää mahdollisten tietoturvaa vaarantavien haavoittuvuuksien todennäköisyyttä. Näitä menettelyjä tulisi laajentaa kattamaan kolmansilta osapuolilta hankitut ohjelmistokomponentit ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot. Organisaation on otettava käyttöön turvallisia koodauskäytäntöjä, jotka pystyvät vastaamaan nopeasti kehittyvään uhkakuvaan.
Kehitettävänä, testauksessa ja tuotannossa olevia ohjelmistoja ajetaan eriytetyissä teknisissä ympäristöissä, jotta kehitystyön laatu voidaan varmistaa tuotantoympäristöä mukailevassa ympäristössä ja toisaalta tuotantoympäristöä ei häiritä keskeneräisellä kehityksellä.
Käyttäjien arkaluonteisia tai henkilökohtaisia tietoja ei kopioida ja käytetä kehitysympäristössä.
Koodin katselmointia, hyväksymistä ja julkaisua varten on määritelty yleiset säännöt ja niiden noudattamista valvotaan.
Säännöt voivat sisältää mm. seuraavia asioita:
Säännöillä pyritään hallitsemaan uuden ohjelmakoodin julkaisemiseen liittyviä riskejä.
Kehitystyötä koskevat yleiset pelisäännöt on laadittu ja ne on hyväksytty kehitystyön johtohenkilöiden toimesta. Sääntöjen toteutumista valvotaan kaikessa organisaatiossa tehtävässä kehityksessä ja ne katselmoidaan vähintään vuosittain.
Turvallisen kehittämisen politiikka voi sisältää mm. seuraavia asioita:
Turvallisen kehittämisen sääntöjen noudattamista voidaan vaatia myös avainkumppaneilta.
Vaikka kehitystä ulkoistetaan, meillä säilyy vastuu asianmukaisten lakien noudattamisesta ja hallintakeinojen vaikuttavuuden todentamisesta.
Olemme määritelleet toimintatavat, joiden valvomista seuraamme ja noudattamista edellytämme koko ulkoistusketjussa. Käytännöt voivat sisältää mm. seuraavia asioita:
Organisaatio tekee säännöllisesti haavoittuvuusskannausta, jossa etsitään tietokoneista, työasemista, mobiililaitteista, verkoista tai sovelluksista tunnettuja haavoittuvuuksia. Skannausta on tärkeää tehdä myös merkittävien muutosten jälkeen.
On huomioitava, että haavoittuvaa lähdekoodia voi löytyä niin käyttöjärjestelmäohjelmistoista, palvelinsovelluksista, loppukäyttäjäsovelluksista, kuin esimerkiksi laiteohjelmistotason (firmware) sovelluksista sekä ajureista, BIOS:ista ja erillisistä hallintaliittymistä (esim. iLo, iDrac). Ohjelmistovirheiden lisäksi haavoittuvuuksia aiheutuu konfiguraatiovirheistä ja vanhoista käytänteistä, esimerkiksi vanhentuneiden salausalgoritmien käytöstä.
Haavoittuvuuksia kolmannen osapuolen kehittämissä tai avoimen lähdekoodin kirjastoissa on valvottava, skannattava ja raportoitava samaan tyyliin kuin muitakin haavoittuvuuksia.
Organisaation on määritetävä toimintatavat, joiden kautta tunnistetaan tarvittavat päivitykset ulkoisia kirjastoja hyödyntävissä sovelluksissa. Valvontaa suorittavat skannaukset voidaan toteuttaa automatisoidusti asiaan erikoistuneilla työkaluilla.
Organisaation on järkevää myös seurata yleistä viestintää haavoittuvuuksien uutisoinnista.
Paranna osaamistasi viikoittaisten webinaarien, videokurssien, artikkeleiden ja blogien avulla.
