Tietoluokittelun avulla voidaan antaa tietoja käsitteleville henkilöille nopea näkemys siitä, miten kriittistä tietoa on kyseessä ja kuinka tietoa pitää käsitellä sekä suojata.
Käytetyt tietoluokat ja niitä vastaavat suojaustasot on määritelty. Tietoluokka määritellään analysoimalla kyseessä olevan tiedon luottamuksellisuus, eheys ja saatavuus sekä mahdolliset muut vaatimukset. Kullekin tasolle annetaan selkeä ja kuvaava nimi.
Tietoluokat voivat olla esimerkiksi seuraavia:
RAJOITETULTA paperitiedolta voidaan vaatia mm. seuraavia suojauksia:
RAJOITETULTA sähköiseltä tiedolta voidaan vaatia mm. seuraavia suojauksia:
Etenkin kun paikallista tai rakenteetonta tietoa on toiminnan luonteen vuoksi tarpeen käsitellä paljon, voi olla tarpeen kehittää koulutusta, joka kuvaa näihin liittyiviä riskejä henkilöstölle.
Paikallisen ja rakenteettoman tiedon yleisiä ongelmia ovat mm.:
Tiedoille, joiden et haluat häviävän, joiden käyttöä haluat valvoa tai jotka on tärkeä löytää jatkossa, henkilöstön pitäisi käyttää niihin suunniteltuja järjestelmiä.
Data Loss Prevention (DLP) -käytäntöjen avulla voidaan suojata arkaluonteisia tietoja vahingossa tapahtuvalta tai tahalliselta paljastamiselta. Käytännöt voivat hälyttää esimerkiksi havaitessaan arkaluonteista tietoa (esim. henkilötunnuksia tai luottokorttinumeroita) sähköpostissa tai muussa tietojärjestelmässä, jonne ne eivät kuuluisi.
Organisaatio määrittelee päätelaitteisiin liittyvät DLP-käytännöt riskilähtöisesti, huomioiden käsiteltyjen tietoaineistojen tietoluokittelun.
Suuri määrä organisaation arvokkaista tiedoista on usein aikojen saatossa kertynyt vaikeasti löydättäväksi ja hallittavaksi rakenteettomiin tietoihin - exceleihin, tekstidokumentteihin, intranetin sivuille tai sähköposteihin.
Kun nämä tiedot on tunnistettu, niiden määrää voidaan määrätietoisesti pyrkiä minimoimaan. Tärkeille järjestelmien ulkopuolisille tiedoille tehdään joku seuraavista päätöksistä:
DLP-järjestelmällä pyritään estämään sensitiivisten tietojen häviämistä tai vuotamista. Järjestelmän avulla voidaan estää ei-haluttuja toimia valvomalla, havaitsemalla ja estämällä sensitiivisen datan käsittely ilman haluttujen ehtojen täyttymistä. Estämistä voidaan tehdä käytön aikana (in-use, päätelaitteiden toimenpiteet), liikkeessä (in-transit, verkkoliikenne) tai tallennuspaikoissa (at-rest).