Organisaatio on määritelly prosessin, jonka perusteella tunnistetut tekniset haavoittuvuudet käsitellään.
Osa haavoittuvuuksista voidaan korjata suoraan, mutta merkittäviä vaikutuksia omaavat haavoittuvuudet tulisi dokumentoida myös tietoturvahäiriöinä. Merkittäviä vaikutuksia omaavan haavoituvuuden tunnistamisen jälkeen:
Verkkoselaimen valinta ja ajantasaisuus vaikuttavat suuresti mm. verkkopalvelujen käyttökokemukseen, toimintaan sekä selailun turvallisuuteen. Kun koko organisaatio käyttää samaa verkkoselainta, ohjeistaminen on helpompaa ja tietoturvallisuus parantuu.
IT on valinnut käytettävän selaimen, valvoo henkilöstön käyttävän oikeaa ja ajantasaista selainta sekä tukee henkilöstöä sen hyödyntämisessä.
Staattiset skannaukset koodiin ovat ensimmäinen askel riskialttiiden haavoittuvuuksien havaitsemiseksi. Kun palvelu on otettu käyttöön, se kuitenkin altistuu uudenlaisille hyökkäyksille (esim. cross-site scripting tai tunnistautumisen ongelmat). Näitä voidaan pyrkiä tunnistamaan tunkteutumistestauksella.
Ohjelmistoille ja muulle teknologialle on tietoisesti yksilöity tietolähteet, joita käyttämällä tunnistetaan meille relevantteja teknisiä haavoittuvuuksia ja ylläpidetään tietoa niistä (esim. viranomaiset tai laite- ja ohjelmistovalmistajat). Tietolähteitä arvioidaan ja päivitetään löydettäessä uusia hyödyllisiä lähteitä.
Haavoittuvuuksia voi löytyä suoraan hyödyntämistämme toimittajien järjestelmistä tai monien järjestelmiemme hyödyntämistä open source -komponenteista. On tärkeää seurata useita lähteitä, jotta oleellisista asioista ollaan kärryillä.
Olemme määritelleet säännöt , joiden perusteella tunnistettuun haavoittuvuuteen reagoidaan. Säännöt voivat sisältää mm. seuraavat asiat:
Riskialttiisiin järjestelmiin liittyvät haavoittuvuudet saavat aina korkean vakavuuden ja ne käsitellään ensimmäisinä.
Organisaatio tekee säännöllisesti haavoittuvuusskannausta, jossa etsitään tietokoneista, työasemista, mobiililaitteista, verkoista tai sovelluksista tunnettuja haavoittuvuuksia. Skannausta on tärkeää tehdä myös merkittävien muutosten jälkeen.
On huomioitava, että haavoittuvaa lähdekoodia voi löytyä niin käyttöjärjestelmäohjelmistoista, palvelinsovelluksista, loppukäyttäjäsovelluksista, kuin esimerkiksi laiteohjelmistotason (firmware) sovelluksista sekä ajureista, BIOS:ista ja erillisistä hallintaliittymistä (esim. iLo, iDrac). Ohjelmistovirheiden lisäksi haavoittuvuuksia aiheutuu konfiguraatiovirheistä ja vanhoista käytänteistä, esimerkiksi vanhentuneiden salausalgoritmien käytöstä.
Teknisten haavoittuvuuksien hallintaprosessia seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa sen tehokkuus ja vaikuttavuus.
Ohjelmistopäivityksiä varten olisi toteutettava hallintaprosessi, jotta voidaan varmistaa, että viimeisimmät hyväksytyt korjaustiedostot ja sovelluspäivitykset on asennettu kaikkiin hyväksyttyihin ohjelmistoihin. Ohjelmistojen aikaisemmat versiot olisi säilytettävä varotoimenpiteenä.
Haavoittuvuuden toteamisen jälkeen toimittajilla on usein merkittäviä paineita julkaista korjaustiedostot mahdollisimman pian. Tämän vuoksi on mahdollista, ettei korjaustiedosto välttämättä käsittele ongelmaa riittävästi ja sillä on haitallisia sivuvaikutuksia.
Korjaustiedostojen arvioinnissa huomioidaan mm. seuraavat asiat:
Paranna osaamistasi viikoittaisten webinaarien, videokurssien, artikkeleiden ja blogien avulla.
