Kriittisiä toimintoja ja kyberturvallisuusriskien hallintaa tarkastellaan onnettomuuden jälkeisten operatiivisten normien määrittämiseksi.
Organisaatiolla on selkeä prosessi, jonka mukaisesti se tunnistaa toimintansa kannalta kaikkein kriittisimmät toiminnot (esim. asiakkaille tarjottavat palvelut), joihin kohdistuvat jatkuvuusvaatimukset ovat kaikkein korkeimmat.
Näiden toimintojen kannalta välttämättömät tietojenkäsittely-ympäristön kohteet (kuten tietojärjestelmät, tietovarannot, toimintaprosessit, kumppanit, yksiköt, laitteisto) luokitellaan kriittisiksi.
Kriittiset toiminnot huomioidaan korkeimmalla prioriteetilla mm. jatkuvuussuunnittelussa ja niihin voidaan muutenkin kohdistaa tiukempia turvallisuusvaatimuksia, kuin ympäristön muihin kohteisiin.
Organisaation tulisi määrittää vaatimukset, jotka koskevat tietoturvallisuuden hallinnan jatkuvuutta kriisin tai katastrofin aikana.
Tietoturvan hallinnassa voidaan joko olettaa, että tietoturvavaatimukset ovat samat epäsuotuisissa tilanteissa kuin normaaleissa toimintaolosuhteissa, tai pyrkiä erikseen määrittämään epäsuotuisiin tilanteisiin soveltuvat tietoturvavaatimukset.
Digiturvamallissa kaikki vaatimuskehikkojen vaatimukset kohdistetaan universaaleihin tietoturvatehtäviin, jotta voitte muodostaa yksittäisen suunnitelman, joka täyttää ison kasan vaatimuksia.