Agrās brīdināšanas sensori

Organisaation tulisi käyttää työkaluja, jotka tukevat sekä manuaalisia että automaattisia hakuja, mukaan lukien kriteereihin perustuvia hakuja. Työkalun pitäisi pystyä automaattisesti kokoamaan tietoja eri lähteistä, jotta voidaan helpommin määrittää, onko kyseessä oikea poikkeama, sekä määrittää sen laajuus ja luonne.

Nämä toiminnot ja prosessit voidaan toteuttaa SIEM:llä (Security information and event management). SIEM-ratkaisuissa käytetään analytiikkatyökaluja, teknologioita ja algoritmeja (esim. uudemmissa SIEM-ratkaisuissa käytetään sovellettua koneoppimista), joiden avulla voidaan havaita tuntemattomia uhkia ja poikkeavuuksia tietoturvan kannalta merkityksellisissä tiedoissa. SIEM-ratkaisujen avulla organisaatiot voivat myös muokata jo olemassa olevia hälytyksiä (yleensä valmiiksi konfiguroituja) ja lisätä kriteereihin perustuvia hälytyksiä vastaamaan tunnettuja uhkia. Nämä asiat auttavat havaitsemaan uhat aikaisemmin.

Usein turvallisuustyökalut tarjoavat tavan asettaa hälytyksiä (alert policies), kun organisaation ympäristössä tapahtuu jotain mahdollisesti vaarallista. Esim. Microsoft 365 -ympäristössä on sisäänrakennettuja hälytyskäytäntöjä, jotka pyrkivät varoittamaan pääkäyttäjäoikeuksien väärinkäytöstä, haittaohjelmista, mahdollisista sisäistä ja ulkoisista riskeistä sekä riskeistä tietoaineistojen turvallisuudelle.

Organisaation on tunnistettava tietoturvaan liittyvät tapahtumat tietojärjestelmissä sekä niiden toimintaan liittyvissä ympäristöissä. Näihin tapahtumiin liittyviin muutoksiin reagoimiseksi on luotava hälytyskäytännöt.

Hälytyskäytäntöjä on valvottava aktiivisesti ja niitä on muokattava kokemuksen perusteella.

Liikenteen suodatus- ja valvontajärjestelmiä ovat esimerkiksi palomuurit, reitittimet, tunkeutumisia havaitsevat tai estävät järjestelmät (IDS/IPS) sekä vastaavia toiminnallisuuksia sisältävät verkkolaitteet/palvelimet/sovellukset.

Suodatuksen ja valvonnan toiminnan varmistamiseksi:

• Järjestelmille on nimetty omistaja, joka huolehtii järjestelmän tarkoituksenmukaisesta toiminnasta huolehditaan koko tietojenkäsittely-ympäristön elinkaaren ajan
• Liikennettä suodattavien tai valvovien järjestelmien asetusten lisääminen, muuttaminen ja poistaminen on vastuutettu järjestelmän omistajalle
• Verkon ja siihen liittyvien suodatus- ja valvontajärjestelmien dokumentaatiota ylläpidetään sen elinkaaren aikana erottamattomana osana muutosten ja asetusten hallintaprosessia
• Järjestelmien asetukset ja haluttu toiminta tarkastetaan määräajoin tietojenkäsittely-ympäristön toiminnan ja huollon aikana sekä poikkeuksellisten tilanteiden ilmetessä

Organisaation tietojärjestelmiä ja verkkoa on valvottava poikkeavan käytön havaitsemiksi. Kun poikkeavaa käyttöä havaitaan, organisaation on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin arvioidakseen tietoturvahäiriön mahdollisuuden.

Valvonnassa tulisi hyödyntää työkaluja, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen tai säännöllisen valvonnan organisaation tarvetason huomioiden. Valvontakäytännöillä tulisi pystyä hallitsemaan suuria määriä dataa, mukautumaan muuttuvaan uhkaympäristöön sekä lähettää tarvittaessa hälytyksiä välittömästi.

Seuraavien lähteiden sisällyttämistä valvontajärjestelmään on harkittava:

• lähtevä ja saapuva verkko- ja tietojärjestelmäliikenne
• pääsy kriittisiin tietojärjestelmiin, palvelimiin, verkkolaitteisiin ja itse valvontajärjestelmään
• kriittiset järjestelmä- ja verkkomääritystiedostot
• lokit suojaustyökaluista (esim. virustorjunta, IDS, IPS, verkkosuodattimet, palomuurit)
• verkon ja tietojärjestelmien käyttöön liittyvät tapahtumalokit
• suoritettavan koodin tarkistukset
• resurssien käyttö (esim. CPU, kiintolevyt, muisti, kaistanleveys) ja niiden suorituskyky

Organisaation on myös luotava toimintatavat "false positive" tulosten tunnistamiseksi ja korjaamiseksi, mukaan lukien valvontaohjelmiston virittäminen tarkempaa poikkeavuuksien tunnistamista varten.