Tiedonkäsittelylaitteiden suojaksi on tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin sekä sähkökatkoksilta että tukipalvelujen, kuten vesihuollon, kaasun, viemärin ja ilmanvaihdon, häiriöiltä suojautumiseksi. Tämän varmistamiseksi on olennaista toteuttaa kestäviä suunnitelmia ja suojatoimia, jotka säilyttävät tietojenkäsittelytoimintojen eheyden ja jatkuvuuden myös häiriöiden sattuessa.
Peruspalvelujen (kuten sähkön, tietoliikenteen, vedenjakelun, viemäröinnin, lämmityksen, tuuletuksen ja ilmastoinnin) toimintaa seurataan, jotta voidaan varmistaa, että niiden kapasiteetti kattavan liiketoiminnan kasvun.
Tietojärjestelmien toiminta voi olla riippuvaista tietyistä avainresursseista, kuten palvelinkapasiteetista, tallennustilasta, tietojenkäsittelykapasiteetista, valvontakapasiteetista tai tietyistä avainhenkilöistä.
Etenkin osalla näistä resursseista voi tietyissä tilanitessa olla pitkät toimitusajat tai korkeat kustannukset, jolloin tuleviin kapasiteettiongelmiin niiden kanssa on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Tarkkailemme tärkeimpien järjestelmäresurssien käyttöä ja tunnistamme suuntaukset, turvallisuutta mahdollisesti uhkaavat pullonkaulat ja riippuvuudet tärkeistä henkilöistä.
Hälytysjärjestelmät valvovat keskeisten ympäristöolosuhteiden (esim. lämpötila ja kosteus) tasoa, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti tietojenkäsittelylaitteiden toimintaan. Ympäristössä tulisi olla myös toimiva palohälytysjärjestelmä.
Ylijännitesuojat estävät virtatason nousujen ja laskujen vahingoittamasta laitteita. Keskeytymättömät virtalähteet (UPS) puolestaan takaavat rajallisen ajan akkuvirtaa, jonka avulla voidaan työskennellä lyhyiden sähkökatkostenkin aikana. Kriittiset laitteet pidetään kiinni UPS:ssä.
Digiturvamallissa kaikki vaatimuskehikkojen vaatimukset kohdistetaan universaaleihin tietoturvatehtäviin, jotta voitte muodostaa yksittäisen suunnitelman, joka täyttää ison kasan vaatimuksia.