Säännölliset tarkistukset ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan varmistaa, että organisaation tietoturvakäytäntöjä sekä aihekohtaisia käytäntöjä, sääntöjä ja standardeja noudatetaan. Näin varmistetaan, että tietoturva toteutetaan ja sitä käytetään organisaation yleisen tietoturvakehyksen mukaisesti. Jos vaatimuksia ei noudateta, johtajien olisi tunnistettava syyt, arvioitava korjaavien toimien tarve, toteutettava nämä toimet ja tarkistettava niiden tehokkuus.
Tietoturvan hallintajärjestelmän tulisi valvoa sinne kirjattujen tehtävien ja ohjeistusten toteuttamista.
Tehtävän omistajan tulisi tarkastalle tietoturvan hallintajärjestelmän toteutustilannetta kokonaisuutena säännöllisesti.
Organisaatio tekee säännöllisesti haavoittuvuusskannausta, jossa etsitään tietokoneista, työasemista, mobiililaitteista, verkoista tai sovelluksista tunnettuja haavoittuvuuksia. Skannausta on tärkeää tehdä myös merkittävien muutosten jälkeen.
On huomioitava, että haavoittuvaa lähdekoodia voi löytyä niin käyttöjärjestelmäohjelmistoista, palvelinsovelluksista, loppukäyttäjäsovelluksista, kuin esimerkiksi laiteohjelmistotason (firmware) sovelluksista sekä ajureista, BIOS:ista ja erillisistä hallintaliittymistä (esim. iLo, iDrac). Ohjelmistovirheiden lisäksi haavoittuvuuksia aiheutuu konfiguraatiovirheistä ja vanhoista käytänteistä, esimerkiksi vanhentuneiden salausalgoritmien käytöstä.
Ohjeiden noudattamista voidaan valvoa joko teknisesti tai suoraan kysymällä / testaamalla työntekijöiltä.
Staattiset skannaukset koodiin ovat ensimmäinen askel riskialttiiden haavoittuvuuksien havaitsemiseksi. Kun palvelu on otettu käyttöön, se kuitenkin altistuu uudenlaisille hyökkäyksille (esim. cross-site scripting tai tunnistautumisen ongelmat). Näitä voidaan pyrkiä tunnistamaan tunkteutumistestauksella.
Digiturvamallissa kaikki vaatimuskehikkojen vaatimukset kohdistetaan universaaleihin tietoturvatehtäviin, jotta voitte muodostaa yksittäisen suunnitelman, joka täyttää ison kasan vaatimuksia.