Organisaatiolla tulisi olla säännöt ja menettelyt tiedon siirtämiseksi organisaation sisällä sekä organisaation ja ulkopuolisten osapuolten välillä. Tämä on erittäin tärkeää siirrettävien tietojen turvallisuuden varmistamiseksi. Sääntöjen ja menettelyjen tulisi kattaa kaikenlaiset siirtotavat, esimerkiksi sähköiset, fyysiset tallennusvälineet ja suullinen siirto.
Kaikkien luottamuksellisia tietoja käsittelevien työntekijöiden olisi allekirjoitettava salassapito- tai vaitiolositoumus ennen luottamuksellisen tiedon käsittelyä.
Salassapitositoumuksen tulisi sisältää mm.:
Salassapitosopimuksien edellytyksiä ja tarpeita tarkistellaan ja päivitetään säännöllisin väliajoin.
Verkkoselaimen valinta ja ajantasaisuus vaikuttavat suuresti mm. verkkopalvelujen käyttökokemukseen, toimintaan sekä selailun turvallisuuteen. Kun koko organisaatio käyttää samaa verkkoselainta, ohjeistaminen on helpompaa ja tietoturvallisuus parantuu.
IT on valinnut käytettävän selaimen, valvoo henkilöstön käyttävän oikeaa ja ajantasaista selainta sekä tukee henkilöstöä sen hyödyntämisessä.
Organisaation on ylläpidettävä listaa kumppaneista, joilla on pääsy luottaumuksellisiin tietoihin. Järjestelmätoimittajat sekä henkilötietojen käsittelijät listataan erillään muista sidosryhmistä, koska heillä on aktiivinen rooli tietojen käsittelyssä.
Organisaatio on muodostanut henkilöstölle toimintaohjeet, joilla määritellään eri viestintäpalvelujen hyväksyttävä käyttö ja joiden avulla pyritään estämään luottamuksellisen tiedon paljastaminen esimerkiksi tietojenkalastelijalle tai muille ulkopuolisille.
Sähköpostilaatikkojen audit logeilla on mahdollista seurata esimerkiksi kirjautumisia ja muita toimenpiteitä sähköpostin sisällä.
Yleensä tämä ominaisuus ei oletuksena ole päällä, ja työntekijöiden yksityisyyden vuoksi on tärkeää valita valvottavat toimenpiteet tarkasti.
SPF, DKIM ja DMARC ovat teknologioita, jotka estävät väärennettyjen sähköpostien lähettämistä ja tietojen kalastelua.
SPF:n käyttö auttaa vahvistamaan verkkotunnuksestanne lähetettyjen sähköpostien aitouden. SPF lisätään TXT-merkintänä verkkotunnuksenne DNS-tietoihin kertomaan, mitkä sähköpostipalvelimet saavat lähettää sähköpostia verkkotunnuksenne puolesta. Vastaanottava sähköpostipalvelin viittää tähän merkintään päätellessään, tuleeko sähköposti oikealta taholta.
SPF, DKIM ja DMARC ovat teknologioita, jotka estävät väärennettyjen sähköpostien lähettämistä ja tietojen kalastelua.
DKIM lisää digitaalisen allekirjoituksen lähtevän sähköpostin ylätunnisteeseen. Lähtevän sähköpostin ylätunniste salataan yksityisellä avaimella ja julkinen avain lisätään verkkotunnuksen DNS-tietoihin, jotta vastaanottava palvelin voi purkaa tiedot. Avaimen avulla siis varmistetaan, että viestit todella tulevat omasta verkkotunnuksestanne eivätkä teitä esittävältä lähettäjältä.
SPF, DKIM ja DMARC ovat teknologioita, jotka estävät väärennettyjen sähköpostien lähettämistä ja tietojen kalastelua.
DMARC toimii yhteen SPF:n ja DKIM:n kanssa. Sen avulla määritetään vastaanottavalle sähköpostipalvelimelle, kuinka toimia viestin kanssa, jotka eivät läpäise SPF- tai DKIM-tarkistuksia.
Henkikötietojen käsittelijät (esim. tietojärjestelmien toimittajat, muut henkilötietojen käsittelijät) sekä henkilötietojen käsittelyyn liittyvät sopimukset on kartoitettu. Dokumentaatio sisältää mm.:
Kun sähköpostilaatikkojen tarkastusloki on otettu käyttöön, tapahtumat tulee tallentaa halutuksi ajaksi valittuun paikkaan. Tämä voi olla esimerkiksi "Audit log search" Microsoft 365 -ympäristössä tai erillinen SIEM-järjestelmä. Lisäksi täytyy päättää suoritettavista valvontatoimista.
Anti-phishing käytännöt voivat auttaa organisaatiota estämään matkimiseen pohjautuvaa tietojenkalastelua. Etenkin kohdistetut "spear phishing" -hyökkäykset ovat usein niin taitavasti toteutettuja, että tietoisenkin työntekijän on vaikea tunnistaa huijaus.
Esimerkiksi Microsoft 365 -ympäristön ATP-laajennuksella voidaan asettaa henkilönä toimitusjohtajaamme esittävät tai lähettäjän verkkotunnuksena omaa verkkotunnustamme esittävät sähköpostiviestit karanteeniin ja välittää ne samalla eteenpäin tietoturvan vastuuhenkilölle.
Digiturvamallissa kaikki vaatimuskehikkojen vaatimukset kohdistetaan universaaleihin tietoturvatehtäviin, jotta voitte muodostaa yksittäisen suunnitelman, joka täyttää ison kasan vaatimuksia.